10-14-VUOTIAIDEN TOIMINNAN PAINOPISTEET OVAT:

  • PELIN OPETTAMINEN
  • PELAAJAKSI KASVAMINEN


VALMENTAJA

Yksilön kehittäminen - pelitaitojen opettaminen

  • Pelitaitojen monipuolinen kehittäminen; Pelitilanneroolien opettaminen; painopisteenä hyökkäyspelaaminen ja puolustaminen
  • Suunnanmuutospelaamisen periaatteet
  • 2-3 pelaajan yhteistoimintaharjoitteista viisikkoharjoitteisiin
  • Erilaiset pallopelit pelaamisen oppimisessa

HYÖKKÄYSPELIN 10 "KULTAISTA" OHJETTA

  • Hyökkäyspeli alkaa heti, kun kiekko saadaan
  • Kiekko on aina pelaajaa nopeampi
  • Hyökkäyksessä syvyyttä ja leveyttä
  • Kiekollinen ahtaasta tilasta väljään tilaan
  • Jos oma pelaaja liikkuu sinua kohti, hakeudu vapaalle alueelle/kaistalle
  • Kiekottomat hakevat vapaata paikkaa
  • Kiekollinen pyrkii liikkumaan aina seuraavan viivan yli
  • Hyökkäyssiniviivan ylityksen jälkeen yksi pelaaja voimakkaasti kohti maalia
  • Maalit syntyvät maalintekoympyrästä
  • Puolustaminen alkaa heti, kun kiekko menetetään!


PUOLUSTUSPELIN 10 "KULTAISTA" OHJETTA

  • Puolustaminen alkaa heti, kun kiekko menetetään
  • Puolustuksessa syvyyttä ja leveyttä
  • Aina yksi häiritsemässä vastustajan kiekollista pelaajaa
  • Ohjaa kiekollista laitoihin ja nurkkiin
  • Keskialueella pitäisi, omalle siniviivalle tultaessa, olla vähintään 3 omaa pelaaja ennen kiekollista vastustajaa
  • Sijoitu omassa päässä vastustajan ja oman maalin väliin
  • Näe pidettävä vastustaja ja kiekko
  • Vartioi ennen kaikkea vastustajan mailaa (maila mailan alla)
  • Miehitä maalintekoympyrä
  • Heti kun saat kiekon, ajattele hyökkäystä -> pelaaminen ylöspäin!

Katso myös:

Pelitilanneroolien opettaminen 10-14v.pdf



HUOMIOITAVIA ASIOITA JÄÄHARJOITTELUSSA

PELINOMAISUUS

  • Pelin lainalaisuuksien noudattaminen (kultaiset säännöt)

PELITAITOJEN JA PELIN OPETTAMINEN – OHJAAMINEN

  • Pelitaidot ovat yksittäisten lajitaitojen käyttämistä pelitilanteessa

YKSILÖLLISYYS – ERIYTTÄMINEN

  • Kentän maksimaalinen hyödyntäminen (Esim. Klinikka)
  • Tasoryhmät

LAADUKKAIDEN SUORITUSTEN VAATIMINEN – VALVOMINEN

  • Ydinkohdat tiedossa ja niiden vaatiminen koko harjoituksen ajan

TOISTOMÄÄRIEN MAKSIMOINTI

  • Kentän maksimaalinen hyödyntäminen (Esim. Klinikka)
  • Ydinkohdat ja palautteen antaminen
  • Seuranta


4-PELITAVOITTEIDEN JA -TILANTEIDEN MUKAINEN RATKAISUNTEKO


Katso myös:

Pelitavoitteiden ja -tilanteiden mukainen ratkaisunteko.pdf


  • Suunnanmuutospelaamisen periaatteet
  • 2-3 pelaajan yhteistoimintaharjoitteista viisikkoharjoitteisiin
  • Erilaiset pallopelit pelaamisen oppimisessa

 

Joukkueena pelaamisen kehittäminen

  • Valmius monipuoliseen pelitilannepelaamiseen, pelaaminen eri rooleissa
  • Kiertävät pelipaikat

Henkisten valmiuksien kehittäminen

  • Yhteistyövalmiuksien kehittäminen
  • Esimerkillisyyteen ohjaaminen
  • Vastoinkäymisten sietäminen
  • Omatoimisuuteen ohjaaminen
  • Elämänhallintataitojen opettaminen
  • Ajattelu omasta persoonasta – yksilön itsetuntemuksen lisääntyminen
  • Itsensä kehittämisen valmiudet – ymmärryksen lisääminen harjoitusprosessin vaikutuksista

MILLAINEN ON 11-13 -VUOTIAS LAPSI

  • Kasvupyrkimys voimakkaana. Halu pärjätä itsensä varassa.
  • Taitojen oppiminen ja hallinta keskeistä ja tyydyttävää
  • Sääntöjen noudattaminen ja oikeudenmukaisuus on tärkeää kaikessa toiminnassa.
  • Viihtyy ryhmässä. Samastuminen ikätovereihin on tärkeää.
  • Perheen ulkopuolisen aikuisen samastumisen ja ihailun kohteena (valmentaja)
  • Tarve saada riittävän kriittistä palautetta osaamisestaan
  • Motivoitunut suoriutumaan annetuista tehtävistä.
  • Kestää itsensä varassa turhautumista ja pettymyksiä aikaisempaa joustavammin.
  • Edelleen kuitenkin lapsi, tarvitsee ajoittain taantumista ja kahdenkeskisyyttä.
  • Kypsyystaso vaihtelee ikäluokassa suuresti.


MITEN VALMENNAN?

  • Harjoitusryhmässä 10–12 lasta.
  • Kannusta suoritusta, korjaa virheet, mutta muista palautteen henkilökohtaisuus lapselle.
  • Pyri jatkuvaan tasapuolisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Älä suosi lahjakkaampia.
  • Vältä julkista kritiikkiä, mutta pyri julkiseen kannustamiseen.
  • Älä vertaile tai aseta paremmuusjärjestykseen julkisesti. Lapset tietävät järjestyksen itsekin.
  • Pidä kiinni rajoista ja säännöistä. Huomauta, jos lapsi ei sitä tee.
  • Olet lapselle valmiiksi auktoriteetti. Sen korostaminen luo pelkoa ja epävarmuutta.
  • Muista, että joukkue on tämänikäiselle kasvuympäristö, ei ainoastaan harrastusryhmä.

Lajitekniikoiden ja -taitojen kehittäminen

  • Monipuoliset tekniset perustaidot luistelun, kiekonkäsittelyn, syöttämisen ja laukomisen osalta

- LAJITEKNIIKOIDEN JA -TAITOJEN HARJOITTELU ERI IKÄVAIHEISSA HOCKEYCENTRESSÄ


LUISTELU

Luistelu on keskeisin jääkiekon lajitaito. Monipuolisuus, voima, nopeus ja kestävyys ovat hyvän luistelun peruslähtökohtia, jotka luovat vankan pohjan muiden lajitekniikoiden harjoittelulle sekä näiden soveltamiseen peliin.

Luistelu

  • taaksepäin kaarreluistelu (3 ja enemmän potkuja)
  • puolustajankäännös
  • laitahyökkääjän käännös
  • u-käännös


KIEKONKÄSITTELY

Kiekonkäsittely erilaisissa peliasennoissa, kiekon kuljettaminen - käsittely monipuolisesti luisteluun liitettynä ovat hyvän kiekonhallinnan peruslähtökohtia. Näiden avulla luodaan valmiudet kiekollisena pelaamiseen sekä syöttämiseen, syötön vastaanottamiseen ja laukomiseen.


KIEKONKÄSITTELY PELIASENNOSSA PAINONSIIRROIN

  • vartalon edessä ja sivulla alakäden käyttö (kirjaimet i, l ja v)
  • yläkädellä mailaa käsitellen
  • luistimilla kiekkoa liikuttaen
KIEKON KULJETTAMINEN
  • työntäminen vartalon sivulla rystyllä yhdellä kädellä
  • vetäminen rystyllä yhdellä kädellä (tpl)
KIEKONKÄSITTELY LIIKKEESSÄ
  • yläkäden puolella kämmenellä ja rystyllä kaarreluistelussa (kiekko avoimena)
  • yläkäden puolella kämmenellä ja rystyllä kaarreluistelussa (kiekko suojattuna)


HARHAUTTAMINEN

  • kiekko kämmenellä alakäden puolelle harhautus
  • lavan kärjellä veto harhautus (jojot)
  • valevetolaukausharhautus
  • valelyöntilaukausharhautus
  • luistinharhautus


SYÖTTÄMINEN JA VASTAANOTTO

SYÖTTÄMINEN
  • jättösyöttö
  • käyttösyöttö
  • laidankautta syöttö
  • lättysyöttö
VASTAANOTTO
  • vastaanotto luistimella
  • vastaanotto hanskalla
  • vastaanotto rännikiekkoon


LAUKOMINEN

  • laukominen luistelusta
  • laukominen haltuunotosta
  • laukominen syötöstä
  • laukauksen ohjaaminen


MAALINTEKO

  • maalinteko pystysyötöstä laukomalla
  • maalinteko poikittaisyötöstä laukomalla
  • maalinteon avustaminen maskia tekemällä
  • maalinteko maskilauksella


ALOITTAMINEN

  • rystyveto sivulle
  • kämmenveto sivulle
  • rystyveto taakse
  • kämmenveto taakse
  • kämmenaloitus eteenpäin
  • vastustajan mailan liikkeen estäminen
  • vastustajan liikkumisen estäminen


KAKSINKAMPPAILUPELAAMINEN

  • mailalla tuikkaaminen kiekonriistossa
  • mailan nostaminen kiekonriistossa
  • mailan painaminen kiekonriistossa
  • mailaan lyöminen kiekonriistossa
  • mailalla lakaisu kiekonriistossa
  • mailapaine - lapa lapaa vasten
  • laitaa vasten painaminen
  • hartiataklaus
  • lonkkataklaus
  • taklauksen vastaanottaminen
  • kiekon suojaaminen
  • blokkaaminen sijoittumalla
  • blokkaaminen liikkumalla


PEITTÄMINEN

  • syötön tai laukauksen mailapeitto
  • syötön tai laukauksen vartalopeitto pystyssä
  • syötön tai laukauksen toispolvipeitto
  • heittäytyminen kiekon eteen

Fyysisten valmiuksien kehittäminen

  • Liikunnallisten perusvalmiuksien jalostaminen
  • Lihastasapaino, jäntevyys ja ryhdikkyys
  • Ravinnon ja levon merkitys
  • Lihaskestävyyden kehittäminen

elinjarjestelma


RAVINNON JA LEVON MERKITYS

harjoittelun perusidea


LIHASKESTÄVYYDEN KEHITTÄMINEN

Voimaharjoittelu murrosiän alkuvaiheessa on haastavaa, koska murrosiän alku vaihtelee yksilöllisesti varsin paljon. Pojilla voi esiintyä 4-5 vuoden ja tytöillä 2-4 vuoden eroja. Yksilöllisyyden huomioiminen tässä onkin suuri haaste valmentajalle. Karkea runko ja harjoittelun painopisteet tämän ikävaiheen voimaharjoittelulle on esitetty alla olevassa taulukossa. Perusasiat ovat pitkälti samoja kuin ennen murrosikää tapahtuvassa harjoittelussa. Tässä vaiheessa myös lisäpainoilla tapahtuvaa voimaharjoittelua voidaan aloittaa, mutta vastusten tulee olla hyvin kevyitä. Painopiste on edelleen kestovoiman kehittämisessä, ja suoritustekniikoiden ja keskivartalon hallinnan opettelussa.

taulukko1

Mukailtu: (Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet, Hakkarainen, H. ym. 2009)



TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Koti

  • Urheiluun kannustava ilmapiiri
  • Pihapelit
  • ”Urheilu elämäntavaksi” – ravinto, lepo ja palautuminen

9-10-VUOTIAAT

1. Kannusta lastasi edelleen osallistumaan erilaisiin urheiluaktiviteetteihin ja kehittämään monipuolisesti liikunnallisia taitoja. Yhteen lajiin keskittyminen näin varhain ei ole hyvä asia lapsesi kehityksen kannalta.

2. Rohkaise lastasi harrastamaan vähintään kolmea eri urheilulajia, joista hän tykkää. Kannusta heitä pelaamaan myös pelejä ilman aikuisten organisointia.

3. Varmista että lapsesi tekee oikeanlaisia voimaharjoituksia. Tällaisia harjoituksia ovat mm. harjoitukset, joissa käytetään vastuksena heidän omaa kehon painoaan (punnerrukset ja vatsalihasliikkeet), jumppapalloharjoitukset, hyppelyt ja pomppimiset.

4. Kannusta lastasi kehittämään kestävyyttään esimerkiksi pelaamalla pitkäkestoisia pelejä, joissa he liikkuvat jatkuvasti tai rasti-tyyppisissä aktiviteeteissa.

5. Huomioi että nopeuden harjoittaminen tässä vaiheessa on hyvin tehokasta. Lapset voivat kehittää nopeusominaisuuksiaan eri aktiviteeteissa, kuten nopeat spurtit ja nopeat käsi- ja jalkaliikkeet. Nopeat suunnanmuutokset ovat myös tehokkaita harjoituksia, kuten hippaleikit tai polttopallo.

6. Varmista, että lapsesi saa kokea oikean määrän kilpailua. Lapset tässä vaiheessa nauttivat kilpailusta, mutta heidän täytyy myös harjoitella paljon. Tavoite olisi, että 70 % ajasta käytetään harjoitteluun ja 30 % kilpailuun. Joukkuelajeissa tämä tarkoittaa 2 tai 3 harjoitusta jokaista peliä kohti.

7. Jos lapsesi on joukkuelajissa mukana, varmista että hän saa myös peliaikaa. Tämä vaihe ei ole hyvä hetki peluuttaa vain tähtipelaajia. Jotkut tässä vaiheessa hitaammin kehittyvät lapset kehittyvät tulevaisuudessa parhaiksi pelaajiksi lajissaan.

 

10-14-VUOTIAAT

1. Kestävyysharjoittelu on oleellista, koska keho sopeutuu kestävyysharjoitteluun paremmin tässä ikävaiheessa.

2. Aerobinen liikunta on priorisoitava liikuntamuoto tässä iässä, etenkin 12–14 -vuotiaiden kohdalla. Lasten täytyy kuitenkin keskittyä vielä myös muihin taitoihin kuten nopeus, lajin ominaistaidot ja voima. Heidän täytyy myös harjoittaa liikkuvuuttaan, sillä tässä vaiheessa lapsesi luusto, jänteet, nivelsiteet ja lihakset kehittyvät.

3. Lapsesi harjoitteluvuosi tulisi olla jaettuna yhteen tai kahteen jaksoon tässä vaiheessa. Jokainen jakso koostuu useasta eri vaiheesta, joissa jokaisessa on oma painopistealueensa.

4. Lasten täytyy oppia kestämään kilpailun tuottamia fyysisiä ja henkisiä paineista ja kehittää itselleen asioiden käsittelemiseen tarvittavia henkisiä ratkaisumalleja.

5. Kilpailusta tulee entistäkin tärkeämpää ja lasten tulisi käyttää noin 60 % harjoitteluun ja 40 % kilpailuun. Liiallinen kilpailu tuhlaa tehokasta harjoitteluaikaa, mutta liian vähäinen kilpailu hidastaa lapsen suorituskyvyn sekä taktisten- ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä. Harjoituksien tulisi sisältää paljon kilpailun-omaisia pelitilanteita.

6. Hyvälaatuiset pelivarusteet alkavat olla entistäkin merkityksellisempiä. Välineet, jotka sopivat lapsen ikään, voimaan ja taitoon tekevät harjoittelusta entistäkin hauskempaa ja loukkaantumisen riski pienenee.

7. Lasten kannattaa alkaa keskittymään pariin lajiin (ei kuitenkaan pelkästään vain yhteen) ja he todennäköisesti alkavat itse osoittaa kiinnostusta tiettyyn asemaan (rooliin) joukkueessa. On kuitenkin liian varhaista keskittyä liikaa vain yhteen rooliin pelaajana.

URHEILU ELÄMÄNTAVAKSI

Ilman sopivaa ja riittävää sekä oikein rytmitettyä ravintoa ja lepoa palautuminen hidastuu ja kehittyminen vaikeutuu.
Kun harjoittelun määrä kasvaa, täytyy myös levon ja ravinnon laadun parantua, jotta kehitystä tapahtuu!

kehitys

 

Koulu

  • Akatemiatoiminnan aloittaminen
  • Urheiluakatemioiden toiminta alkaa usealla paikkakunnalla jo viimeistään ylä-asteella. Joidenkin akatemioiden alaisuudessa toiminta alkaa jo ala- asteen 3-6. luokkalaisille.
  • Usein akatemian, koulun ja seuran voimavarat on liitetty yhteen ja tätä kautta jääkiekkoilijoille on saatu lisättyä yleisliikunnallista ja/tai oman lajinlajiharjoittelua, koulupäivän ajaksi.


Seura

  • Tasoryhmätoiminta (pelitaitojen korostaminen eriyttämisessä)
  • Monipuolinen lajitoiminta (seuran toimesta tai muissa lajeissa)
  • Omatoimiseen harjoitteluun ohjaaminen
  • Omatoimisten peliryhmien synnyttäminen
  • Taito- ja talenttijäätoiminta

TAITO- JA TALENTTIJÄÄTOIMINTA

E2 – C2 -prioriteetit:

PELI:

Maalinteko
  • Halu ratkaista, älä etsi syöttöä”
  • arvostus harjoittelussa
  • valmius, nopeus, yllätyksellisyys
1 vs 1 taidot
  • Kiekossa pysymisen taidot
  • Kiekosta irrottamisen taidot
  • Reagointi
PT-roolit (2-4 roolin aktivointi)

LUONNE
  • Iloisuus
  • Urheilullisuus
  • Yrittäminen
JOUKKUE

LUISTELU
  • ”Täysiä luistelu”, reagointi (käännös, jarrustus ja niiistä kiihdyttäminen)
  • Herkkyyskausien hyödyntäminen
NOPEUSTAITAVUUS

Urheilu

Alue

  • Tasosarjatoiminnan aloittaminen
  • Aluevalmennus
  • Seurakäynnit
  • Antidopingtoiminta

Liitto

  • Ylialuetoiminta (D-C2 juniorit)
  • Kartoitustoiminta (D1-C2)

LIIKUNNAN MÄÄRÄ

Lajin osuus

  • 10-11 v. väh. 20 tuntia/vko, josta 2/5 ohjattua harjoittelua (jääkiekko ja muut lajit),1/5 koulujääkiekkoa ja pihapelaamista ja 2/5 omatoimista liikuntaa.
  • 12-14 v. väh. 20 tuntia/vko, josta ½ ohjattua harjoittelua (jääkiekko ja muut lajit), ¼ koulujääkiekkoa ja pihapelaamista ja ¼ omatoimista liikuntaa

© 2013 Suomen jääkiekkoliitto ry